Perinnetieto elää muistoissa

Villiruoan käytön perinnetieto on meille opetettu kokemus sekä tieto luonnosta ja sen antimista. Jokaiselle luonnonantimelle löytyy tarinansa, lempinimensä ja käyttötarkoituksensa jo eri kulttuurien muinaisista ajoista lähtien. Useat luonnonantimet tarjoavat myös ravinnerikasta ravintoa.

Tiesitkö, että Suomen kansallismaisemaan ja jokaisen suomalaisen elämään kuuluva koivu, tuo hyvyyttä, puhtautta, valkeutta. Suojaa antava koivu, on ollut ennen vanhaan perheelle arvokasta omaisuutta. Antelias mahlapuu oli perheelle aarre ja sille annettiin usein nimi. Koivu kertoo keväästä tuoksuvine hiirenkorvineen ja symboloi näin uudesta alusta.

perinnetieto

Forest Foodyn Jennin lapsuuden muistoihin kuuluu elävästi koivun mahla. ”Kevät enteili kesää, kun joimme isän pihapuista valuttamaa mahlaa.”

Forest Foodyn yhteisön villiruokamuistot

Forest Foody haluaa välittää luontoarvot ja luonnonantimien kerääjäperinteen jälkipolville. Luonnonantimien käytön perinnetieto elää lapsuusmuistoissa ja valokuvissa. Pyysimme Forest Foodyn yhteisöä jakamaan oman villiruokamuiston lapsuudesta: muiston metsästä, retkeltä niityllä, makuelämyksen tai iloisen hetken luonnonantimien parissa.

Ihastuimme, kuinka monen muistoihin suomalaiset luonnonantimet kuuluvat. Halusimme kerätä muistot yhteen, jotta myös te pääsette mukaan matkalle marjametsään, järven rannalle ja hetkiin luonnon äärellä vastanneiden kertomana.

Välitetään myös nykytavat seuraaville sukupolville

Suomella on rikas alueellinen perinnekulttuuri, johon kuuluvat vahvasti luonnonantimet. Pitkä Suomen neito jakautuu erilaisiin kulttuurillisiin alueisiin. Jokaisella alueella on erilainen luonto ja sen antamat rikkaudet, joihin vaikuttavat muut perinteet sekä naapurimaiden kulttuurit. Onko kyseessä hilla vai lakka, se riippuu paljolti missäpäin Suomea ollaan.

Perinnetieto on perustana nykyiselle villiruoka aallolle. Se, mikä on lapsena kuultu äideiltä, isovanhemmilta tai muilta läheisiltä, on jo aikaisemmin hyväksi koettua tietoa kasveista, sienistä ja marjoista sekä niiden käytöstä. Nyt viimeistään vanhat tiedot ja taidot etsitään uudelleen käyttöön ja jalostetaan nykyajan elämistottumuksiin.

Alueet ja perheperinteet vaikuttavat hyvin paljon muistoihin. Jotkut meistä ovat ahkeria marjastajia, toiset taas rakastavat muistoa syksyisestä sienimetsästä. Joissakin perheissä villikasveja on käytetty kätevästi ruuanlaitossa tai lääkitsemisessä, tuntien vaivaan tarvittavan villiyrtin. Jokainen tapa ja taito on yhtä arvokas ja yhtälailla perinnetietona vaalittava.

 

Vaalikaamme perinteitä. On kuitenkin aika uskaltaa sekoittaa mukaan myös villisti uusia tuulia.

Forest Foody_perinnetieto

Forest Foodyn Sanna palaa villiruokamuisteluissa lapsuuden niityille, joilta kerättiin kukkia pitkän talven iloksi. Kesän värit, maut ja tunnelmat palautuivat mieleen kukkivien muistojen myötä.

Kirjataan yhdessä ylös vanhempiemme ja isovanhempiemme tarinat ja tiedot luonnonantimien käytöstä. Perinnetiedon jakamiseen ja jatkamiseen voit osallistua omalla tavallasi. Me Forest Foodyssa etsimme hyvää tapaa perinnetiedon keräämiseen ja löysimme Suomen metsämuseon Suomi 100 -juhlavuoden kampanjan, jossa kerätään tietoa suomalaisten metsäsuhteesta Suhteessa metsään -kampanjalla. Voit osallistua kampanjaan ottamalla Metsien – kuvan sinusta ja sinulle rakkaasta tekemisestä tai olemisesta metsässä.

Villiruokaretkelle yhdessä lasten kanssa

Villiruoan kerääminen on antoisa yhteinen harrastus ja hauska tapa tutustuttaa lapset luonnonantimiin. Forest Foodyn markkinapaikasta löydät Lasten villivihannesretken, jossa pääset nauttimaan ohjatusti Helsingin Uutelan ympäristöstä yhdessä lastesi kanssa. Voit myös kysyä muilta retkien järjestäjiltä räätälöityä retkeä luontoon lasten kanssa.

 

ForestFoody_perinnetieto

Anna Ollanketo kertoo: ”Muistan kun lapsena hiivin salaa isän lakkasankolle. Tuoreita lakkoja ei voita mikään. Sen tietää myös tyttäreni.”

 

 

Nähdään metsässä tai niemennokassa <3